Milloin rakennuksessa tarvitaan rakenneavaus?

Rakenneavaus on kohdistettu, rakenteita rikkova tutkimusmenetelmä. Sen avulla selvitetään rakennekerrosten toteutustapaa, materiaalien kuntoa, kosteustilannetta ja mahdollisia vaurioita, joita ei voida luotettavasti arvioida pintapuolisesti.

Rakenneavausta tarvitaan silloin, kun piilossa olevan rakenteen kuntoa koskevaan olennaiseen kysymykseen ei saada riittävää vastausta rakenteita rikkomattomilla menetelmillä. Avausta ei kuitenkaan pidä tehdä varmuuden vuoksi satunnaiseen kohtaan, vaan tutkimuksella tulee olla ennalta määritelty tavoite.

Mitä rakenneavauksella voidaan selvittää?

Rakenneavauksen kautta voidaan tutkia esimerkiksi:

• rakenteen todelliset materiaalikerrokset
• lämmöneristeiden, puurakenteiden ja levyjen kunto
• materiaalien kosteus
• mahdolliset lahovauriot
• näkyvät mikrobikasvustot ja värimuutokset
• poikkeavat hajut
• ilmavuotoreitit
• höyrynsulun tai ilmansulun toteutus
• vedeneristyksen sijainti ja toteutustapa
• kapillaarikatkon olemassaolo
• rakenteeseen tehdyt aikaisemmat muutokset
• suunnitelmien ja toteutuneen rakenteen vastaavuus

Avauksesta voidaan ottaa tarvittaessa materiaali- tai mikrobinäytteitä laboratorioanalyysiin. Näytteitä ei kuitenkaan pidä ottaa automaattisesti jokaisesta avauksesta, vaan näytteenotolla tulee olla tutkimuskysymys.

Milloin rakenneavaus on yleensä tarpeellinen?

Pintamittauksissa havaitaan poikkeama, jota ei voida selittää

Pintakosteusmittaus auttaa paikallistamaan kosteuteen viittaavia alueita, mutta se ei kerro kosteuden tarkkaa sijaintia tai rakenteen sisäistä kuntoa.

Rakenneavausta voidaan tarvita, jos:

• pintalukemat poikkeavat selvästi vertailualueesta
• poikkeaman syytä ei tunneta
• tulokset ovat ristiriidassa muiden havaintojen kanssa
• mittauskohdan sisällä on useita materiaalikerroksia
• kosteus voi sijaita pintarakenteen alla
• tuloksen perusteella suunnitellaan laajaa korjausta

Pintakosteuspoikkeama ei yksin ole riittävä peruste rakenteen avaamiselle. Ensin tulee arvioida rakenne, mittaukseen vaikuttavat tekijät ja muut mahdolliset tutkimusmenetelmät.

Lue lisää artikkelista Voiko pintakosteusmittaukseen luottaa?.

Rakenteen sisällä epäillään kosteus- tai mikrobivauriota

Rakenneavaus voi olla perusteltu, jos rakennuksessa esiintyy:

• toistuvaa tai paikallista tunkkaista hajua
• näkyviä kosteusjälkiä
• pintamateriaalien irtoamista
• rakenteiden pehmenemistä
• lahovaurioon viittaavia havaintoja
• sisäilmaoireita, jotka painottuvat tiettyyn tilaan
• ilmayhteys epäillystä rakenteesta sisätiloihin
• aiempi vesivahinko, jonka kuivaamisesta ei ole riittäviä tietoja

Hajun puuttuminen ei sulje pois rakenteiden sisällä olevaa vauriota. Jos vaurio sijaitsee suljetussa rakenteessa eikä sillä ole merkittävää ilmayhteyttä huonetilaan, sitä ei välttämättä havaita aistinvaraisesti. Lue lisää artikkelista Miksi home ei aina haise rakennuksessa?.

Rakennuksessa on tunnettu riskirakenne

Rakenneavaus on usein tarkoituksenmukainen, kun rakennuksessa on vaurioherkkä rakenneratkaisu, jonka kuntoa ei voida nähdä ulkopuolelta.

Tyypillisiä tutkittavia rakenteita ovat:

• valesokkelirakenteet
• betonilaatan päälle tehdyt puukoolatut lattiat
• sisäpuolelta lämmöneristetyt maanvastaiset seinät
• tuulettumattomat ulkoseinärakenteet
• matalaperusteiset puurakenteiset ulkoseinät
• suljetut tasakatto- ja yläpohjarakenteet
• puutteellisesti tuulettuvat ryömintätilät
• rakenteiden sisään jääneet orgaaniset materiaalit
• kahden tiiviin pintakerroksen väliin jääneet puurakenteet

Riskirakenteen olemassaolo ei automaattisesti tarkoita, että rakenne on vaurioitunut. Rakenneavaus tehdään juuri sen selvittämiseksi, onko riski toteutunut kyseisessä rakennuksessa.

Rakennuspiirustukset puuttuvat tai rakenne poikkeaa suunnitelmista

Vanhojen rakennusten suunnitelmat voivat olla puutteellisia, eikä myöhempiä korjauksia välttämättä ole dokumentoitu. Myös alkuperäinen toteutus voi poiketa piirustuksista.

Rakenneavausta voidaan tarvita ennen korjaussuunnittelua, jotta saadaan selville:

• rakenteen todelliset kerrokset ja paksuudet
• käytetyt materiaalit
• kantavien osien sijainti
• eristysten ja tiivistysten toteutus
• aikaisempien korjausten laajuus
• putkien ja muiden järjestelmien sijainti

Ilman näitä tietoja korjaustapa, työmäärä ja kustannukset voivat perustua virheellisiin oletuksiin.

Vesivahingon laajuus jää epäselväksi

Vesi voi levitä rakenteissa näkyvää vaurioaluetta laajemmalle. Erityisesti kelluvissa lattioissa, eristetiloissa ja puukoolatuissa rakenteissa vuotovesi voi kulkeutua kauas alkuperäisestä vuotokohdasta.

Rakenneavaus voi olla tarpeellinen, kun:

• vettä on päässyt lattian tai seinän sisään
• rakenne sisältää eriste- tai ilmatilan
• kastuneen alueen rajoja ei saada määritettyä
• rakenteen kuivumista ei voida varmistaa pinnalta
• vaurioituneet materiaalit pitää tunnistaa
• kuivatusmenetelmä ja purkulaajuus pitää määrittää

Avauskohdat valitaan alustavien mittausten, rakennekuvien, veden mahdollisten kulkureittien ja vertailumittausten perusteella.

Korjaussuunnitteluun tarvitaan tarkat lähtötiedot

Korjaussuunnitelmaa ei voida aina laatia luotettavasti pelkkien piirustusten tai pintahavaintojen perusteella. Rakenneavauksia voidaan tarvita esimerkiksi:

• julkisivu- ja parvekekorjauksissa
• alapohjakorjauksissa
• märkätiläkorjauksissa
• sisäilmakorjauksissa
• vesikatto- ja yläpohjakorjauksissa
• ilmatiiveyden parantamisessa
• putki- ja linjasaneerausten suunnittelussa

Tutkimusten tavoitteena on vähentää korjaustyön aikana ilmeneviä yllätyksiä ja auttaa määrittämään tarkoituksenmukainen korjauslaajuus.

Milloin rakenneavausta ei välttämättä tarvita?

Rakenneavaus ei ole automaattisesti tarpeellinen, jos:

• rakenteen kunto voidaan tarkastaa ryömintätilasta tai ullakolta
• kosteuden lähde ja vaurion laajuus ovat muuten luotettavasti selvillä
• rakenne voidaan tutkia tarkoitukseen soveltuvalla mittausmenetelmällä
• avaaminen ei tuottaisi päätöksenteon kannalta uutta tietoa
• epäily perustuu vain yksittäiseen pintakosteuslukemaan
• tutkimukselle ei ole määritelty selkeää tavoitetta
• avaaminen aiheuttaisi kohtuuttoman riskin suhteessa saatavaan tietoon

Rakenneavaus ei myöskään yksin takaa, että koko rakenne on kunnossa. Yksi pieni avaus kertoo ensisijaisesti avatun kohdan tilanteesta. Vaurio voi olla paikallinen tai sijaita avauskohdan ulkopuolella.

Miten avauskohta ja avauksen koko valitaan?

Avauskohta valitaan tutkimuksen tavoitteen perusteella. Mahdollinen vaurioalue ja vertailualue voidaan joutua avaamaan erikseen.

Kohdentamisessa hyödynnetään esimerkiksi:

• rakennepiirustuksia
• rakennusajankohdan tyypillisiä ratkaisuja
• kosteusmittauksia
• lämpökuvausta
• merkkiaine- ja ilmavuototutkimuksia
• hajuhavaintoja
• näkyviä vaurioita
• rakennuksen käyttäjiltä saatuja tietoja
• aiempia vahinko- ja korjausraportteja

Avauksen koon tulee mahdollistaa tutkimuskysymykseen vastaaminen. Pieni porareikä ja endoskooppi voivat riittää rakennekerrosten alustavaan tarkastamiseen, mutta materiaalien kunnon, liittymien ja vaurioiden laajuuden arviointi voi edellyttää suurempaa avausta.

Avaus ei saa tarpeettomasti heikentää kantavia rakenteita, katkaista sähköjohtoja tai vaurioittaa putkia. Kantaviin rakenteisiin tehtävät avaukset on suunniteltava tarvittaessa rakennesuunnittelijan kanssa.

Mitä rakenneavauksen yhteydessä dokumentoidaan?

Avauksesta tulisi dokumentoida vähintään:

• avauksen tarkka sijainti
• avauksen koko ja toteutustapa
• rakennekerrokset ja niiden paksuudet
• materiaalien kunto
• kosteusmittausten tulokset ja menetelmät
• hajut ja näkyvät poikkeamat
• mahdolliset ilmavuotoreitit
• otettujen näytteiden sijainnit
• valokuvat mittakaavan kanssa
• poikkeamat piirustuksiin nähden
• avauksen sulkeminen tai jatkotoimenpiteet

Raportissa tulee erottaa toisistaan havainnot, mittaustulokset ja niiden perusteella tehdyt johtopäätökset.

Tarvitaanko rakenneavauksesta aina mikrobinäyte?

Mikrobinäytettä ei tarvitse ottaa automaattisesti jokaisesta avauksesta. Selvästi lahonnut tai näkyvästi vaurioitunut materiaali voi olla korjauspäätöksen kannalta riittävä havainto ilman lajiston määrittämistä.

Laboratorioanalyysi voi olla perusteltu, kun:

• materiaalissa epäillään mikrobikasvua, jota ei voida tunnistaa aistinvaraisesti
• tutkimus liittyy mahdollisen terveyshaitan arviointiin
• vaurion olemassaolo tai laajuus on epäselvä
• näytetulos vaikuttaa korjausratkaisuun
• tarvitaan dokumentoitua näyttöä päätöksenteon tueksi

Näytteen tulee olla edustava ja sen vertailukohta sekä tutkimusmenetelmä on valittava tarkoituksenmukaisesti. Tulosta arvioidaan aina yhdessä rakennehavaintojen, kosteustilanteen ja ilmayhteyksien kanssa. Lupa- ja valvontaviraston asumisterveysohjeissa käsitellään rakennusmateriaalinäytteitä ja mikrobikasvun arviointia.

Mitä märkätilän rakenneavauksessa pitää huomioida?

Märkätilän pintarakenteen avaaminen voi rikkoa vedeneristyksen. Tämän vuoksi ehjältä vaikuttavaa vedeneristettyä rakennetta ei avata kevyin perustein.

Märkätilän tutkimuksessa arvioidaan ensin:

• voidaanko rakenne tutkia viereisen kuivan tilan puolelta
• onko lattiakaivon tai kynnyksen kohdalla nähtävissä rakennekerroksia
• saadaanko ympäröivistä rakenteista riittävät mittaustiedot
• onko märkätila joka tapauksessa menossa remonttiin
• voidaanko avattu vedeneristys korjata luotettavasti
• pitääkö tila poistaa käytöstä tutkimuksen jälkeen

Jos vedeneristys avataan, sen palauttamisesta toimivaksi pitää olla suunnitelma. Pelkkä avausreiän pintapuolinen peittäminen ei palauta vedeneristyksen jatkuvuutta.

Asbesti ja muut haitta-aineet on selvitettävä ennen avaamista

Rakenneavaus voi olla purkutyötä, jossa irrotetaan tasoitteita, laasteja, levyjä, eristeitä tai muita rakennusmateriaaleja.

Jos työhön voi sisältyä asbestipitoisten materiaalien purkamista, asbestikartoitus on tehtävä ennen rakenteiden avaamista. Työsuojeluhallinnon ohjeen mukaan asbestikartoitus tarvitaan myös kosteuskartoituksen yhteydessä, jos tutkimus edellyttää rakenteiden purkamista. Katso Työsuojeluhallinnon asbestiohjeet.

Rakenneavauksessa voidaan joutua huomioimaan myös:

• PAH-yhdisteitä sisältävät materiaalit
• PCB- ja lyijypitoiset saumat tai maalit
• teolliset mineraalikuidut
• mikrobivaurioituneiden materiaalien pöly
• muut terveydelle haitalliset aineet

Työmenetelmä, suojaukset, pölynhallinta ja jätteiden käsittely määritetään riskien perusteella.

Miten epäpuhtauksien leviäminen estetään?

Epäiltyä mikrobivaurioitunutta rakennetta avattaessa rakenteesta voi vapautua pölyä ja epäpuhtauksia sisäilmaan.

Tilanteen mukaan tarvitaan:

• työalueen rajaaminen
• kalusteiden ja pintojen suojaaminen
• kohdepoisto
• alipaineistus
• HEPA-suodattimella varustettu imuri
• tarkoitukseen soveltuvat henkilönsuojaimet
• avauksen tilapäinen tiivistäminen
• työalueen puhdistaminen tutkimuksen jälkeen

Pienikin avaus tulee tehdä hallitusti. Avausta ei pidä jättää avoimeksi, jos rakenteesta voi kulkeutua epäpuhtauksia sisäilmaan.

Dokumentoituja FISE-tapausesimerkkejä

Märkätilän todellinen rakenne selvisi vasta purkamisen yhteydessä

FISEn tapauksessa pesuhuoneen pintakosteuslukemat tulkittiin merkiksi vedeneristyksen vauriosta. Purkamisen yhteydessä selvisi, että vedeneristeenä toiminut bitumikermi sijaitsi pintabetonilaatan alla ja sen yläpuolisen laatan kosteus kuului kyseisen rakenteen toimintaan.

Tapaus osoittaa, kuinka väärä oletus rakennekerroksista voi johtaa tarpeettomaan korjaukseen. Lue FISEn raportti RVP-M-RF-76.

Toteutunut alapohjarakenne poikkesi suunnitelmista

FISEn alapohjaa koskevassa tapauksessa suunnitelmien mukaisen kapillaarikatkona toimivan sorakerroksen sijasta rakenteessa oli hienoa hiekkaa. Myös lämmöneristys oli toteutettu vain rakennuksen reuna-alueille.

Tapaus osoittaa, ettei piirustuksiin voida aina luottaa ilman toteutuneen rakenteen varmistamista. Rakenneavaus on tällaisessa tilanteessa yksi tapa selvittää todelliset materiaalikerrokset. Tämä on tapauskuvauksesta tehtävä rakennustekninen johtopäätös. Lue FISEn tapaus kapillaarisen kosteuden pääsystä alapohjaan.

Hajuhaitan syy paikannettiin lattian ja seinän liittymään

FISEn tapauksessa sisätiloissa havaittu maanhaju liittyi lattian ja kantavan seinän väliseen ilmavuotoreittiin. Kortin mukaan vuotokohdat tulee ensin paikantaa esimerkiksi merkkiaineella, tiiveysmittauksella tai lämpökuvauksella. Korjaus edellyttää liitoskohdan avaamista betonilaatan pintaan asti.

Tapaus havainnollistaa, että rakenneavaus on usein osa laajempaa tutkimusketjua eikä ensimmäinen satunnainen tutkimustoimenpide. Lue FISEn tapaus lattian ja seinän välisestä ilmavuodosta.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

• Voiko pintakosteusmittaukseen luottaa?
• Miksi home ei aina haise rakennuksessa?
• Mitä tehdä, jos kylpyhuoneessa epäillään kosteusvauriota?
• Miksi vanhan kylpyhuoneen laatoitus ei aina kerro rakenteiden kuntoa?

Aiheeseen liittyvät palvelut

• Tutkimus- ja kartoituspalvelut – rakenneavausten, kosteusmittausten ja vauriosyiden selvittäminen osana rakennusteknistä tutkimusta.
• Projektinjohto ja korjaussuunnittelu – tutkimustuloksiin perustuvien korjausten suunnittelu ja kokonaisuuden hallinta.
• Rakennustöiden valvonta – tutkimuksissa määritettyjen korjaustöiden tekninen valvonta ja dokumentointi.

ORDOL alueellasi

• ORDOL Tampere – rakennustekniset tutkimukset, rakenneavaukset ja kosteusvaurioiden selvittäminen Tampereella sekä Pirkanmaalla.
• ORDOL Lahti – rakenteiden kuntotutkimukset, kosteusmittaukset ja vauriokartoitukset Lahdessa sekä Päijät-Hämeessä.
• ORDOL Helsinki – rakenneavaukset, kosteus- ja vauriotutkimukset sekä korjaustarpeiden arviointi Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla.

Lähteet ja tapausesimerkit

• Ympäristöministeriö: Rakennuksen kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus
• Lupa- ja valvontavirasto: Asumisterveysohjeet ja tutkimusmenetelmät
• Työsuojeluhallinto: Asbesti rakennusalalla
• FISE: Pesuhuoneen kosteudenmittaustulosten virheellinen tulkinta
• FISE: Kapillaarisen kosteuden pääsy maanvaraisiin alapohjarakenteisiin
• FISE: Lattian ja seinän välinen ilmavuoto

‍