Miksi ilmanvaihto vaikuttaa rakennuksen kosteustekniseen toimintaan?
Ilmanvaihto on yksi rakennuksen tärkeimmistä kosteudenhallinnan osa-alueista. Sen tehtävänä ei ole pelkästään vaihtaa käytettyä ilmaa raikkaaseen ulkoilmaan, vaan myös poistaa rakennuksessa syntyvää kosteutta hallitusti. Toimiva ilmanvaihto auttaa pitämään sisäilman terveellisenä ja vähentää rakenteisiin kohdistuvaa kosteusrasitusta.
Rakennuksen kosteustekninen toiminta muodostuu useiden tekijöiden yhteisvaikutuksesta, joista ilmanvaihto on yksi keskeisimmistä.
Mistä kosteus rakennuksessa syntyy?
Normaalissa asumisessa sisäilmaan vapautuu päivittäin huomattava määrä kosteutta. Sitä syntyy esimerkiksi:
- peseytymisestä
- ruoanlaitosta
- pyykin kuivaamisesta
- hengityksestä
- siivouksesta
- kasveista ja akvaarioista.
Nelihenkinen perhe voi tuottaa sisäilmaan useita litroja kosteutta vuorokaudessa. Jos tätä kosteutta ei poisteta riittävän tehokkaasti, sisäilman suhteellinen kosteus alkaa nousta.
Mitä tapahtuu, jos ilmanvaihto ei toimi?
Puutteellinen ilmanvaihto lisää rakennuksen kosteusrasitusta. Kun kostea ilma jää sisätiloihin, se pyrkii siirtymään kylmempiin rakenteisiin, joissa vesihöyry voi tiivistyä vedeksi.
Seurauksena voi olla esimerkiksi:
- ikkunoiden huurtuminen
- tunkkainen sisäilma
- pintojen kondensoituminen
- rakenteiden kostuminen
- mikrobikasvun edellytysten syntyminen
- sisäilman laadun heikkeneminen.
Pitkään jatkuessaan kosteus voi aiheuttaa myös rakenteellisia vaurioita, joiden korjaaminen on usein huomattavasti kalliimpaa kuin ilmanvaihdon puutteiden korjaaminen.
Märkätiloissa ilmanvaihdon merkitys korostuu
Kylpyhuoneessa ja saunassa syntyy hetkellisesti erittäin suuri määrä vesihöyryä. Tämän vuoksi poistoilman tulee toimia tehokkaasti myös suihkun käytön jälkeen, jotta rakenteet pääsevät kuivumaan mahdollisimman nopeasti.
Jos kosteus jää pitkäksi aikaa märkätilaan, rakenteiden kuivuminen hidastuu ja kosteusrasitus kasvaa.
Ilmanvaihto on osa rakennusfysiikkaa
Rakennuksen kosteusteknistä toimintaa ei voida arvioida pelkän ilmanvaihdon perusteella. Kokonaisuuteen vaikuttavat myös:
- rakenteiden ilmatiiveys
- ilmanvaihdon ilmamäärät
- paine-erot ulko- ja sisäilman välillä
- lämpötilaerot
- rakennusmateriaalien kosteustekninen toiminta
- rakennuksen käyttö ja asumistottumukset.
Siksi mahdollisia kosteus- tai sisäilmaongelmia tutkittaessa tarkastellaan aina rakennuksen toimintaa kokonaisuutena.
Milloin ilmanvaihto kannattaa tarkistaa?
Ilmanvaihdon toiminta kannattaa selvittää, jos rakennuksessa esiintyy esimerkiksi:
- jatkuvaa ikkunoiden huurtumista
- poikkeavaa kosteuden tunnetta
- tunkkaista sisäilmaa
- hitaasti kuivuvia märkätiloja
- homeen hajua
- epäilyä kosteusvauriosta.
Tarvittaessa ilmanvaihdon toimintaa voidaan arvioida esimerkiksi ilmamäärämittauksilla sekä rakennuksen kosteusteknisen toiminnan tarkemmalla selvityksellä.
Aiheeseen liittyvät palvelut
Tietopankki
https://www.ordol.fi/tietopankki/miksi-ikkunoihin-muodostuu-kosteutta-talvella
https://www.ordol.fi/tietopankki/miksi-ilmanvaihdon-ongelmat-huomataan-usein-vasta-liian-myohaan
