Mitä tarkoittaa rakennuksen alipaineisuus?
Rakennus tai yksittäinen tila on alipaineinen silloin, kun sen ilmanpaine on ulkoilman tai viereisen tilan ilmanpainetta pienempi. Paine-ero saa ilman virtaamaan korkeammasta paineesta matalampaan paineeseen.
Jos rakennuksen vaipassa on rakoja tai muita vuotoreittejä, alipaine vetää niiden kautta ilmaa sisälle. Korvausilmaa voi tulla hallitusti korvausilmaventtiileistä tai hallitsemattomasti esimerkiksi:
- ikkunoiden ja ovien liittymistä
- alapohjan raoista
- putki- ja johtoläpivienneistä
- seinä- ja lattiarakenteiden liitoksista
- ryömintätilasta, kellarista tai maaperästä
Rakennuksen paine-ero ei ole vakio, vaan siihen vaikuttavat ilmanvaihdon lisäksi tuuli, ulkolämpötila, rakennuksen korkeus ja erilaisten poistolaitteiden käyttö.
Onko rakennuksen alipaineisuus aina ongelma?
Lievä ja hallittu alipaineisuus voi olla normaalia etenkin poistoilmanvaihdolla varustetuissa rakennuksissa. Tavoitteena ei kuitenkaan ole mahdollisimman voimakas alipaine, vaan hallitut painesuhteet ja oikein toimiva ilmanvaihto.
Rakennukselle ei voida määrittää yhtä kaikissa tilanteissa sopivaa paine-eroarvoa. Sopiva painesuhde riippuu muun muassa ilmanvaihtojärjestelmästä, rakennuksen tiiveydestä, käyttötarkoituksesta ja rakenteista.
Ympäristöministeriön ilmanvaihtoasetuksen periaatteena on, etteivät ylipaineesta johtuva kosteusrasitus tai alipaineesta johtuva epäpuhtauksien siirtyminen saa aiheuttaa haittaa rakennukselle tai sen käyttäjille. Katso ympäristöministeriön asetus Finlexissä.
Mistä liian voimakas alipaineisuus voi johtua?
Tyypillisiä syitä ovat:
- poistoilmavirta on tuloilmavirtaa suurempi
- korvausilmaventtiilejä puuttuu tai ne on suljettu
- tuloilmaventtiilit tai suodattimet ovat tukkeutuneet
- tuloilmapuhallin ei toimi oikein
- ilmanvaihto on säädetty väärin
- rakennusta on tiivistetty ilman korvausilman järjestämistä
- liesituuletin, keskuspölynimuri tai muu poistolaite voimistaa alipainetta
- savupiipun ja rakennuksen lämpötilaero synnyttää talvella savupiippuvaikutusta
Ilmavuodot eivät yleensä ole alipaineisuuden varsinainen syy. Ne ovat reittejä, joiden kautta ilma ja mahdolliset epäpuhtaudet liikkuvat paine-eron vaikutuksesta. Lue lisää ilmavuotojen merkityksestä rakennuksen kosteustekniselle toiminnalle.
Mitä alipaine voi kuljettaa sisäilmaan?
Hallitsemattoman korvausilman mukana sisäilmaan voi kulkeutua esimerkiksi:
- hajuja
- pölyä ja pienhiukkasia
- mineraalikuituja
- maaperän radonia
- ryömintätilan tai kellarin epäpuhtauksia
- mikrobiperäisiä epäpuhtauksia vaurioituneista rakenteista
Alipaine ei itsessään synnytä mikrobeja tai muita epäpuhtauksia. Kulkeutuminen edellyttää, että rakennuksessa on epäpuhtauslähde, ilmayhteys sisätiloihin ja ilman virtausta synnyttävä paine-ero.
Maaperän radon voi kulkeutua rakennukseen alapohjan vuotokohtien kautta juuri sisä- ja ulkotilan välisen paine-eron vaikutuksesta. STUK käsittelee ilmiötä radonkorjauksia koskevassa ohjeessaan.
Miten alipaineisuus vaikuttaa kosteuteen?
Alipaineisuuden ja kosteuden suhde on syytä kuvata tarkasti. Ylipaine on yleensä suorempi riski silloin, kun lämmin ja kostea sisäilma virtaa rakenteisiin ja kosteus voi tiivistyä niiden kylmiin osiin.
Alipaine puolestaan voi vetää sisälle kosteaa ilmaa esimerkiksi ryömintätilasta, maaperästä tai ulkoa. Vaikutus riippuu vuodenajasta, rakenteista ja ilmavuotoreiteistä. Siksi ei ole yksiselitteisesti oikein sanoa, että alipaine aina ”imee kosteutta rakenteista”.
Ilmanvaihto, paine-erot, rakenteiden tiiveys ja kosteuden kulkeutuminen muodostavat kokonaisuuden. Aiheesta voi lukea lisää artikkelista Miksi ilmanvaihto vaikuttaa rakennuksen kosteustekniseen toimintaan?.
Mistä liian voimakkaan alipaineisuuden voi tunnistaa?
Mahdollisia merkkejä ovat:
- veto ikkunoiden, ovien tai jalkalistojen kohdalla
- ilman viheltäminen rakenteiden raoissa
- ulko-oven avaamisen vaikeutuminen
- hajujen voimistuminen ilmanvaihdon ollessa päällä
- savun kulkeutuminen tulisijasta sisätiloihin
- korvausilman virtaaminen hallitsemattomista kohdista
- sisäilmaongelmien painottuminen tiettyihin käyttötilanteisiin
Nämä havainnot eivät yksin todista liian voimakasta alipaineisuutta. Paine-erot täytyy tarvittaessa mitata.
Miten alipaineisuus tutkitaan?
Painesuhteita tutkitaan mittaamalla rakennuksen sisä- ja ulkoilman välistä paine-eroa. Koska tuloksiin vaikuttavat sääolosuhteet ja ilmanvaihdon käyttö, pidempiaikainen seuranta antaa yleensä yksittäistä mittaushetkeä luotettavamman kuvan.
Tutkimuksessa voidaan tarkastella myös:
- tulo- ja poistoilmavirtojen tasapainoa
- ilmanvaihtokoneen toimintaa ja säätöjä
- venttiilien, suodattimien ja kanavien kuntoa
- rakenteiden ilmavuotoreittejä
- ryömintätilan, kellarin ja alapohjan yhteyttä sisäilmaan
- paine-erojen muuttumista liesituulettimen tai muiden poistolaitteiden käytön aikana
Vuotoreittejä voidaan paikantaa esimerkiksi merkkisavulla, lämpökuvauksella tai muilla rakennusteknisillä tutkimusmenetelmillä. Pelkkä ilmanvaihdon säätäminen ei poista rakenteessa olevaa vauriota tai epäpuhtauslähdettä.
Mitä liian voimakkaalle alipaineisuudelle voidaan tehdä?
Ensimmäiseksi kannattaa varmistaa, ettei korvausilmaventtiilejä ole suljettu ja että ilmanvaihtokoneen suodattimet sekä puhaltimet ovat kunnossa. Tulo- ja poistoilmavirrat tulee tarvittaessa mitata ja säätää ilmanvaihtoalan ammattilaisen toimesta.
Jos rakennuksessa esiintyy samalla hajuja, sisäilmaoireita tai viitteitä rakenteellisista vaurioista, tarvitaan usein laajempi rakennustekninen tutkimus. Tutkimuksessa selvitetään epäpuhtauslähde, ilmavuotoreitit ja paine-erojen merkitys kokonaisuutena.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
- Miksi ilmanvuodot ovat rakennuksessa usein suurempi riski kuin pelkkä kosteuden diffuusio?
- Miksi ilmanvaihto vaikuttaa rakennuksen kosteustekniseen toimintaan?
Aiheeseen liittyvät palvelut
ORDOL alueellasi
- ORDOL Tampere - – rakennusalan asiantuntijapalvelut Tampereella ja Pirkanmaalla.
- ORDOL Lahti – rakennusalan asiantuntijapalvelut Lahdessa ja Päijät-Hämeessä.
- ORDOL Helsinki – rakennusalan asiantuntijapalvelut Helsingissä ja Uudellamaalla.
Lähteet ja lisätietoa
- Finlex: Ympäristöministeriön asetus uuden rakennuksen sisäilmastosta ja ilmanvaihdosta
- Ympäristöministeriö: Rakennusten kosteustekninen toimivuus
- STUK: Radonkorjaukset
- Rakennustieto: Mittaus- ja tutkimusmenetelmiä
