Miksi uusi rakennus voi kärsiä kosteusongelmista?

Rakennuksen uusi ikä ei automaattisesti takaa kosteusteknistä toimivuutta. Uudisrakennuksessa kosteuteen liittyviä ongelmia voivat aiheuttaa rakennusaikainen kosteus, työnaikainen kastuminen, liian aikainen pinnoittaminen, rakennusosien epätiiviit liittymät sekä käyttöönoton jälkeen tapahtuvat vuodot.

Rakennuskosteus ei itsessään ole rakennusvaurio. Ongelma syntyy, jos rakenteet eivät kuivu riittävästi ennen niiden peittämistä tai kosteutta pääsee materiaaleihin, jotka eivät kestä pitkäaikaista kosteusrasitusta.

Betonirakenteet kuivuvat hitaasti

Betonin valmistuksessa käytetään vettä, josta vain osa sitoutuu betonin kovettumisreaktioissa. Rakenteeseen jää kosteutta, jonka poistuminen voi kestää pitkään.

Kuivumiseen vaikuttavat esimerkiksi:

• betonilaatu ja vesi-sementtisuhde
• rakenteen paksuus
• kuivumissuunnat
• lämpötila ja ilman suhteellinen kosteus
• ilmanvaihto ja ilmankierto
• työnaikainen kastuminen
• tasoitteet ja muut rakennekerrokset
• kuivumiselle varattu aika

Rakenteen pinta voi näyttää kuivalta, vaikka syvemmällä betonissa olisi edelleen pinnoitettavuuden kannalta liikaa kosteutta. Tämän vuoksi kuivumista ei voida arvioida luotettavasti pelkästään rakennusajan, pinnan ulkonäön tai pintakosteuden tunnistimen perusteella.

Lisätietoa aiheesta: Miksi kosteuden mittaus ennen pinnoituksia on tärkeää?

Liian aikainen pinnoittaminen voi vaurioittaa pintarakenteita

Jos betonirakenne päällystetään liian kosteana, rakenteen sisältä siirtyvä kosteus voi kerääntyä pinnoitteen alapuolelle.

Seurauksena voi olla:

• liiman tai tasoitteen kemiallinen vaurioituminen
• pinnoitteen kupruilu tai irtoaminen
• värimuutokset
• parketin turpoaminen tai muodonmuutokset
• hajujen ja haihtuvien yhdisteiden muodostuminen
• kosteudelle herkkien materiaalien mikrobivauriot
• pintarakenteiden ennenaikainen uusimistarve

Pinnoitettavuudelle ei ole yhtä kaikkiin materiaaleihin soveltuvaa kosteuden raja-arvoa. Mittaustuloksia verrataan käytettävän tasoite-, liima- ja pinnoitejärjestelmän vaatimuksiin.

Mittauspaikat pitää valita rakenteen paksuuden, kuivumissuuntien ja mahdollisten kastumisalueiden perusteella. Väärästä kohdasta tehty mittaus voi antaa rakenteen kokonaisuudesta liian kuivan kuvan.

Lisätietoa: Miksi betonin kuivumista arvioidaan työmailla edelleen väärin?

Rakennusaikainen kastuminen voi jäädä rakenteisiin

Rakennusmateriaalit voivat kastua sateen, lumen, työmaaveden tai puutteellisen varastoinnin seurauksena. Kastuminen ei välttämättä aiheuta vauriota, jos se havaitaan nopeasti ja materiaalit saadaan kuivumaan ennen rakenteiden sulkemista.

Riski kasvaa, jos:

• materiaalit varastoidaan suojaamattomina
• runko ja yläpohja altistuvat pitkään sateelle
• vesikatto tai julkisivu ei ole vielä vedenpitävä
• kastuneet eristeet jäävät suljettujen rakenteiden sisään
• kosteutta peitetään levytyksillä tai pinnoitteilla
• kastumisen laajuutta ei mitata ja dokumentoida

Sääsuojaus vähentää riskiä, mutta ei yksin takaa rakenteiden pysymistä kuivina. Myös suojauksen alla pitää hallita materiaalien kosteus, sisäilman olosuhteet ja betonirakenteiden kuivuminen.

Liittymien ja vedenohjauksen puutteet

Uuden rakennuksen kosteusongelma voi johtua myös yksittäisestä suunnittelu- tai toteutusratkaisusta.

Riskikohtia voivat olla esimerkiksi:

• vesikaton liittymät ja läpiviennit
• pellitykset
• ikkuna- ja oviliitokset
• julkisivun saumat
• parvekkeiden ja terassien liittymät
• lattiakaivot ja märkätilojen läpiviennit
• sokkelin ja ulkoseinän liittymä
• sade- ja sulamisvesien ohjaus
• höyrynsulun ja ilmansulun epäjatkuvuuskohdat

Pieni paikallinen puute voi aiheuttaa huomattavan kastumisen, jos vettä pääsee rakenteeseen toistuvasti tai vuoto havaitaan vasta pitkän ajan kuluttua.

Myös uusi rakennus voi kärsiä vesivahingosta

Kaikki uuden rakennuksen kosteusongelmat eivät johdu rakennusvaiheesta. Putki, vesikaluste, viemäri, lämmitysjärjestelmä tai muu talotekninen laite voi rikkoutua pian käyttöönoton jälkeen.

Tällainen äkillinen vahinko pitää erottaa rakennusaikaisesta kosteudesta ja hitaasti kehittyvästä rakenneteknisestä vauriosta. Tutkimuksissa selvitetään:

• mistä vesi on tullut
• milloin vuoto on alkanut
• mihin rakenteisiin vesi on levinnyt
• mitä materiaaleja on kastunut
• voidaanko rakenteet kuivata vai pitääkö niitä purkaa
• onko vahinko äkillinen vai vähitellen syntynyt

Rakennuksen ikä ei ratkaise vahingon syytä tai korjaustapaa.

Ilmanvaihto ja painesuhteet vaikuttavat kosteustekniseen toimintaan

Uuden rakennuksen ilmanvaihto voi olla teknisesti monimutkainen. Puutteelliset säädöt, väärät käyttöajat tai rakennuksen poikkeavat painesuhteet voivat vaikuttaa kosteuden ja epäpuhtauksien kulkeutumiseen.

Liiallinen ylipaine voi kuljettaa kosteaa sisäilmaa vaipparakenteisiin. Voimakas alipaine puolestaan voi vetää epäpuhtauksia rakenteiden ilmavuotoreiteistä sisäilmaan.

Käyttöönotossa pitää varmistaa muun muassa:

• suunnitelmien mukaiset ilmamäärät
• ilmanvaihdon käyttöajat
• tilojen väliset paine-erot
• lämmityksen toiminta
• rakennusautomaation säädöt
• kosteiden tilojen ilmanvaihto
• korvausilman hallittu saanti

Miten kosteusongelma voi näkyä uudessa rakennuksessa?

Mahdollisia havaintoja ovat:

• lattiapinnoitteen irtoaminen tai kupruilu
• parketin turpoaminen tai saumojen avautuminen
• poikkeavat hajut
• kosteusjäljet tai värimuutokset
• ikkunoiden jatkuva sisäpinnan huurtuminen
• tasoitteiden tai maalipintojen irtoaminen
• kastuneet eristeet
• poikkeavat kosteusmittausten tulokset

Nämä havainnot eivät yksin osoita vaurion syytä. Esimerkiksi parketin muodonmuutos voi johtua alusbetonin kosteuden lisäksi vesivahingosta, puutteellisesta liikuntavarasta tai materiaalin vääristä asennusolosuhteista.

Myös uuden rakennuksen hajut voivat johtua tavanomaisista materiaalipäästöistä, ilmanvaihdosta tai siivouksesta. Hajuhavainto on lähtötieto, ei varma osoitus kosteusvauriosta.

Dokumentoituja esimerkkejä Suomesta

Seuraavat tapaukset osoittavat, että suhteellisen uuden rakennuksen kosteusongelmien taustalla voi olla hyvin erilaisia syitä:

• Vaasan keskussairaalan vuonna 2023 käyttöön otetussa H-talossa jouduttiin suunnittelemaan lattiaremonttia. Lattiapinnoitteesta löydettiin kohonneita 2-etyyli-1-heksanolipitoisuuksia. Ylen mukaan muovimaton tai liimakerroksen arvioitiin todennäköisesti reagoineen tasoitteen tai betonin kosteuden kanssa, vaikka asennusvaiheessa oli tehty kosteusmittauksia.
• Vuonna 2020 valmistuneen Mansikkalan koulukeskuksen lasikatto vuoti vuonna 2022. Syynä oli pellityksen toteutukseen liittynyt puute, jonka vuoksi vettä patoutui ja jäätyi väärään kohtaan. Osa välipohjan eristeistä kastui, mutta nopean havaitsemisen ansiosta opetustiloihin ei ehtinyt muodostua vaurioita.
• Syksyllä 2025 avatussa Pasilan peruskoulun ja päiväkodin rakennuksessa tapahtui laaja vesivahinko tammikuussa 2026. Viherkaton kastelujärjestelmän putki jäätyi ja rikkoutui, minkä jälkeen vettä levisi useiden kerrosten alueelle. Kyseessä oli äkillinen vesivahinko, ei rakennusaikaisen kosteuden aiheuttama ongelma.
• Vuonna 2006 valmistuneessa Lapin yliopiston F-siivessä todettiin myöhemmin kosteutta, lattiamateriaalien vaurioitumista ja alimman kerroksen mikrobivaurioita. Käyttäjät siirrettiin väistötiloihin vuonna 2011 ja rakennuksessa tehtiin laajoja lattia-, liittymä- ja ilmanvaihtokorjauksia.

Esimerkit eivät osoita, että uudet rakennukset olisivat yleisesti kosteusvaurioisia. Ne osoittavat, ettei rakennuksen ikä yksin poista rakentamisen, suunnittelun, talotekniikan tai käytön aikaisia kosteusriskejä.

Miten ongelmia ehkäistään?

Uudisrakentamisen kosteudenhallinta muodostuu useista toisiaan täydentävistä toimenpiteistä:

• kosteusriskien tunnistamisesta ennen rakentamista
• työmaan kosteudenhallintasuunnitelmasta
• materiaalien kuivasta kuljetuksesta ja varastoinnista
• rakenteiden ja työalueiden sääsuojauksesta
• kastuneiden materiaalien tunnistamisesta
• kuivumisolosuhteiden seurannasta
• edustavista kosteusmittauksista
• mittaustulosten dokumentoinnista
• kriittisten työvaiheiden valvonnasta
• ilmanvaihdon ja talotekniikan toimintakokeista
• luovutusvaiheen tarkastuksista

Kosteudenhallinta ei ole yksittäinen mittaus tai asiakirja. Sen pitää toteutua suunnittelusta materiaalien vastaanottoon, rakentamiseen, pinnoittamiseen ja rakennuksen käyttöönottoon asti.

ORDOLin rakennustöiden valvonnalla voidaan seurata rakenteiden suojausta, työvaiheiden toteutusta, kosteusmittauksia ja pinnoitusedellytysten täyttymistä. Tarvittaessa rakenteiden kosteustilannetta voidaan selvittää tutkimus- ja kartoituspalveluilla.

Aiheeseen liittyvät palvelut

• Rakennustöiden valvonta – työvaiheiden, sääsuojauksen, mittausten ja teknisen toteutuksen laadunvarmistus.
• Tutkimus- ja kartoituspalvelut – kosteuspoikkeamien, vuotojen ja rakenneteknisten ongelmien selvittäminen.
• Rakennuttajakonsultointi – kosteudenhallinnan, laadunvarmistuksen ja hankkeen teknisten tavoitteiden ohjaaminen rakennushankkeen eri vaiheissa.
• Projektinjohto ja korjaussuunnittelu – tutkimusten, korjausratkaisujen, aikataulujen ja toteutuksen yhteensovittaminen.

ORDOL alueellasi

• ORDOL Tampere – rakennusalan asiantuntijapalvelut Tampereella ja Pirkanmaalla.
• ORDOL Lahti – rakennusalan asiantuntijapalvelut Lahdessa ja Päijät-Hämeessä.
• ORDOL Helsinki – rakennusalan asiantuntijapalvelut Helsingissä ja Uudellamaalla.

Lähteet ja lisätietoa

• Ympäristöministeriön asetus rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta 782/2017 – rakennushankkeen kosteudenhallintaa, rakenteiden suojaamista ja kosteusteknistä toimivuutta koskevat vaatimukset.
• Rakennusten kosteustekninen toimivuus – ympäristöministeriön ohje – käytännön ohjeita rakennuskosteuden, sääsuojauksen, rakenteiden kuivumisen ja kosteusteknisten ratkaisujen hallintaan.
• RT 103333 Betonin suhteellisen kosteuden mittaus – betonin kosteusmittauksia, mittaussyvyyksiä, epävarmuustekijöitä ja pinnoitettavuuden arviointia käsittelevä ohjekortti.
• Betonin kuivumisaika-arvio – Suomen Betoniyhdistys – tietoa betonirakenteiden kuivumisen suunnittelusta ja siitä, miksi todellinen pinnoitettavuus pitää varmistaa kosteusmittauksilla.

‍