Miksi kosteuden mittaus ennen pinnoituksia on tärkeää?

Rakenteiden riittävä kuivuminen on varmistettava ennen lattia- ja seinäpinnoitteiden asentamista. Erityisesti betonirakenteessa voi olla rakennusaikaista kosteutta vielä kuukausia valun jälkeen, vaikka pinta näyttäisi kuivalta.

Rakenteen ikä tai kuivumiseen käytetty aika eivät yksin osoita pinnoitettavuutta. Päätöksen tulee perustua kohteeseen soveltuvilla menetelmillä tehtyihin kosteusmittauksiin sekä käytettävän pinnoitejärjestelmän vaatimuksiin.

Miksi betoni kuivuu hitaasti?

Betonin kuivumiseen vaikuttavat muun muassa:

• rakenteen paksuus ja rakennetyyppi
• käytetty betonilaatu
• kuivumissuunnat
• lämpötila ja ilman suhteellinen kosteus
• ilmanvaihto ja ilmankierto
• työnaikainen kastuminen
• tasoitteet ja muut rakennekerrokset
• kuivumiselle varattu aika

Rakenteen pinta kuivuu yleensä sisäosia nopeammin. Vaikka pinta vaikuttaisi kuivalta, syvemmällä rakenteessa voi edelleen olla pinnoitettavuuden kannalta liikaa kosteutta. Pinnoittamisen jälkeen kosteus tasaantuu rakenteen sisältä kohti pintaa ja pinnoitteen alapuolta.

Mitä liian aikainen pinnoittaminen voi aiheuttaa?

Jos rakenne pinnoitetaan liian kosteana, seurauksena voi olla:

• pinnoitteen irtoaminen tai kupruilu
• liimojen ja tasoitteiden vaurioituminen
• värimuutokset ja pintojen epätasaisuudet
• kosteuden kertyminen tiiviin pinnoitteen alle
• pinnoitemateriaalien kemiallinen vaurioituminen
• hajujen ja muiden epäpuhtauksien muodostuminen
• kosteudelle herkkien materiaalien mikrobivauriot
• pintarakenteiden ennenaikainen uusimistarve

Liiallinen kosteus ei automaattisesti aiheuta mikrobikasvua betonissa. Riski liittyy erityisesti pinnoitejärjestelmän orgaanisiin materiaaleihin, liimoihin, tasoitteisiin ja muihin kosteudelle herkkiin rakennekerroksiin.

Pinnoitettavuudelle ei ole yhtä yleistä raja-arvoa

Betonirakenteelle ei voida määrittää yhtä kaikkiin tilanteisiin soveltuvaa suhteellisen kosteuden raja-arvoa. Sallittu kosteustaso riippuu käytettävästä pinnoitteesta, liimasta, tasoitteesta ja koko pintarakennejärjestelmästä.

Mittaustuloksia verrataan suunnitelmissa, tuotevalmistajan ohjeissa tai pinnoitejärjestelmän teknisissä asiakirjoissa ilmoitettuihin raja-arvoihin. Myös mittaussyvyys ja rakenteen kuivumissuunta vaikuttavat tuloksen tulkintaan.

Millä menetelmillä betonin kosteutta mitataan?

Betonirakenteiden kosteuden arvioinnissa käytetään tavallisesti seuraavia menetelmiä:

Porareikämittaus

Rakenteeseen porataan määritetylle syvyydelle mittausreikä, johon asennetaan mittaputki. Reiän annetaan tasaantua ennen suhteellisen kosteuden mittaamista.

Porareikämittauksen luotettavuuteen vaikuttavat esimerkiksi mittaussyvyys, rakenteen ja ympäristön lämpötila, tasaantumisaika sekä mittalaitteen kalibrointi.

Näytepalamittaus

Rakenteesta otetaan näytepaloja halutulta mittaussyvyydeltä. Näytteet suljetaan mittausastiaan ja niiden suhteellinen kosteus mitataan tasaantumisen jälkeen.

Näytepalamittaus soveltuu erityisesti tilanteisiin, joissa olosuhteet tai aikataulu eivät mahdollista luotettavaa porareikämittausta. Näytteenotto ja käsittely on tehtävä huolellisesti, jotta tulos vastaa rakenteen todellista kosteustilannetta.

Pintakosteuskartoitus

Pintakosteuden tunnistimella voidaan etsiä rakenteen eri alueiden välisiä poikkeamia ja määrittää tarkempien mittausten paikkoja. Menetelmä ei kuitenkaan mittaa suoraan betonin suhteellista kosteutta eikä yksin sovellu pinnoitettavuuspäätöksen perusteeksi.

Mittausolosuhteet vaikuttavat tulokseen

Luotettava kosteusmittaus edellyttää, että mittausmenetelmä valitaan rakenteen ja olosuhteiden mukaan. Mittauksessa tulee huomioida:

• rakenteen tyyppi ja paksuus
• oikeat mittaussyvyydet
• mittauspaikkojen edustavuus
• rakenteen ja ilman lämpötila
• mittausreiän tai näytteen tasaantumisaika
• mittalaitteiden tarkastus ja kalibrointi
• mittauksen epävarmuustekijät
• käytettävän pinnoitteen kosteudensietokyky

Mittauksesta tulee laatia raportti, josta selviävät mittauspaikat, menetelmä, mittaussyvyydet, olosuhteet, tulokset ja niiden perusteella tehty arvio.

ORDOLin tutkimus- ja kartoituspalveluihin kuuluvilla kosteusmittauksilla voidaan selvittää rakenteiden kosteustilannetta ennen pinnoittamista. Mittausten toteuttaminen voidaan sisällyttää myös osaksi rakennustöiden valvontaa ja työmaan laadunvarmistusta.

Aiheeseen liittyvät palvelut

• Tutkimus- ja kartoituspalvelut – betonin ja muiden rakenteiden kosteusmittaukset sekä tulosten tekninen arviointi.
• Rakennustöiden valvonta – rakenteiden kuivumisen, mittausten ja pinnoitustöiden laadunvarmistus.
• Projektinjohto ja korjaussuunnittelu – korjaushankkeen työvaiheiden, aikataulujen ja teknisten ratkaisujen yhteensovittaminen.

ORDOL alueellasi

• ORDOL Tampere – rakennusalan asiantuntijapalvelut Tampereella ja Pirkanmaalla.
• ORDOL Lahti – rakennusalan asiantuntijapalvelut Lahdessa ja Päijät-Hämeessä.

Lähteet ja lisätietoa

• Ympäristöministeriön asetus rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta 782/2017 – rakennustuotteiden soveltuvuutta, työmaan kosteudenhallintaa ja rakenteiden kosteusteknistä toimintaa koskevat vaatimukset.
• Rakennusten kosteustekninen toimivuus – ympäristöministeriön ohje – käytännön ohjeita rakenteiden kosteudenhallintaan, kuivumiseen ja päällystämiseen.
• RT 103333 Betonin suhteellisen kosteuden mittaus – porareikä-, näytepala- ja seurantamittauksia sekä tulosten luotettavuuden arviointia käsittelevä ohjekortti.
• Betonin kuivumisaika-arvio – Suomen Betoniyhdistys – tietoa betonin kuivumisen suunnittelusta ja siitä, miksi pinnoitettavuus on varmistettava rakenteesta tehtävillä kosteusmittauksilla.

‍