Ikkunoiden sisäpintaan muodostuva kosteus on erityisesti talviaikaan yleinen ilmiö suomalaisissa rakennuksissa. Usein kyse on sisäilman kosteuden tiivistymisestä kylmälle lasipinnalle.
Lämmin sisäilma sisältää kosteutta jatkuvasti esimerkiksi:
hengityksestä
peseytymisestä
ruoanlaitosta
pyykin kuivauksesta
siivouksesta
Kun lämmin ja kostea ilma kohtaa kylmän ikkunapinnan, ilman kyky sitoa kosteutta heikkenee. Tällöin ylimääräinen kosteus alkaa tiivistyä vedeksi ikkunan pintaan. Tätä ilmiötä kutsutaan kondensaatioksi.
Tilapäinen huurtuminen voi olla normaalia, mutta jatkuva tai runsas kondenssi voi viitata esimerkiksi:
puutteelliseen ilmanvaihtoon
liian korkeaan sisäilman kosteuteen
kylmäsiltoihin
heikosti toimiviin ikkunoihin
ilmavuotoihin
alipaineongelmiin
Erityisesti vanhemmissa rakennuksissa ikkunaliitosten ilmavuodot voivat jäähdyttää rakenteita ja lisätä kosteuden tiivistymistä.
Pitkäaikaisena seurauksena kosteus voi aiheuttaa:
homekasvustoa ikkunanpieliin
maalipintojen vaurioita
rakenteiden kastumista
sisäilmaongelmia
Rakennusfysiikassa ikkunoiden kondenssi kertoo usein siitä, että rakennuksen kosteudenhallinta ei toimi optimaalisesti kokonaisuutena.
