Miksi ikkunoihin muodostuu kosteutta talvella?

Ikkunoiden huurtuminen ja veden tiivistyminen lasipinnoille ovat yleisiä erityisesti pakkasjaksojen aikana. Ilmiön syy riippuu olennaisesti siitä, muodostuuko kosteus ikkunan sisäpinnalle, puitteiden väliin vai ulkopinnalle.

Kaikki ikkunoiden huurtuminen ei tarkoita rakennusvauriota. Jatkuva tai runsas kondenssi sisäpinnalla tai ikkunoiden välissä on kuitenkin syytä selvittää.

Miten kondenssi muodostuu?

Sisäilmaan syntyy kosteutta esimerkiksi:

• hengityksestä ja oleskelusta
• peseytymisestä ja saunomisesta
• ruoanlaitosta
• pyykin kuivaamisesta
• siivouksesta
• kasveista ja muista sisätilojen kosteuslähteistä

Lämmin ilma pystyy sisältämään enemmän vesihöyryä kuin kylmä ilma. Kun lämmin ja kostea sisäilma kohtaa kylmän lasipinnan, ilma jäähtyy. Jos lasin pintalämpötila alittaa ilman kastepistelämpötilan, vesihöyry tiivistyy lasille vedeksi tai kovalla pakkasella jääksi.

Kondenssin muodostumiseen vaikuttavat sekä sisäilman kosteuspitoisuus että ikkunan pintalämpötila.

Kosteus ikkunan sisäpinnalla

Huonetilan puoleiselle lasipinnalle muodostuva kosteus johtuu yleensä siitä, että lasin pintalämpötila on liian matala suhteessa sisäilman kosteuteen.

Huurtumiseen voivat vaikuttaa:

• korkea sisäilman kosteus
• riittämätön ilmanvaihto
• matala huonelämpötila
• ikkunan heikko lämmöneristävyys
• ikkunaliitoksen tai tiivisteiden ilmavuodot
• kylmäsillat ikkunan ympärillä
• ilmankierron estyminen lasin edessä
• poikkeuksellisen voimakas alipaine

Paksut verhot, sälekaihtimet, ikkunalaudalla olevat tavarat tai ikkunan edessä olevat kalusteet voivat estää lämpimän huoneilman kiertämistä lasin pinnalla. Tällöin lasi jäähtyy ja kondenssiriski kasvaa.

Yksittäinen huurtuminen poikkeuksellisen kovalla pakkasella ei välttämättä osoita rakennuksen toiminnassa olevan ongelmaa. Jos vettä muodostuu jatkuvasti tai se valuu karmille ja ikkunapieliin, syy on selvitettävä.

Kosteus avattavan ikkunan puitteiden välissä

Kaksipuitteisen ikkunan välitilaan voi päästä lämmintä ja kosteaa sisäilmaa sisäpuitteen epätiiviyskohdista. Kosteus tiivistyy tällöin kylmän ulkolasin sisäpintaan.

Tähän voivat vaikuttaa:

• sisäpuitteen kuluneet tai puutteelliset tiivisteet
• ikkunan puutteellinen lukitus
• välitilan riittämätön tuulettuminen ulospäin
• tukkeutuneet tuuletus- tai vedenpoistoaukot
• huoneiston ylipaine
• ikkunan rakenteelliset tai asennukseen liittyvät puutteet

Erityisesti rakennuksen ylipaine voi kuljettaa kosteaa sisäilmaa ikkunan välitilaan ja muihin vaipan epätiiviyskohtiin. Tämä poikkeaa voimakkaasta alipaineesta, joka puolestaan voi vetää kylmää ulkoilmaa sisälle ja jäähdyttää ikkunan sisäpintaa.

Kosteus eristyslasielementin sisällä

Jos kosteus tai huurre näkyy suljetun eristyslasielementin lasien välissä eikä siihen pääse käsiksi ikkunaa avaamalla, eristyslasielementin reunatiivistys on todennäköisesti menettänyt tiiviytensä.

Tällaista kosteutta ei yleensä voida poistaa ilman eristyslasielementin vaihtamista. Kyse ei ole samasta ilmiöstä kuin avattavan kaksipuitteisen ikkunan välitilan huurtuminen.

Ikkunan ulkopinnan huurtuminen

Uloimman lasin ulkopinnalle muodostuva huurre tai kosteus voi olla täysin normaali ilmiö energiatehokkaissa ikkunoissa. Hyvin eristävä ikkuna päästää vain vähän lämpöä sisältä ulkolasille, minkä vuoksi ulkolasi voi jäähtyä lähelle ulkoilman lämpötilaa tai säteilyjäähtymisen seurauksena hetkellisesti sitä kylmemmäksi.

Kun ulkolasin lämpötila alittaa ulkoilman kastepistelämpötilan, kosteutta tiivistyy lasin ulkopinnalle. Ilmiötä esiintyy erityisesti kirkkaina, tyyninä ja kosteina öinä sekä kylmien öiden jälkeisinä aamuina.

Ulkopinnan tilapäinen huurtuminen ei yleensä tarkoita ikkunan olevan viallinen. Se voi päinvastoin liittyä ikkunan hyvään lämmöneristävyyteen.

Voivatko ilmavuodot aiheuttaa kondenssia?

Ikkunan tai sen ja seinärakenteen välisen liitoksen ilmavuoto voi jäähdyttää sisäpintoja. Jos pintalämpötila laskee riittävästi, sisäilman kosteus voi tiivistyä ikkunanpieliin, karmiin tai lasin reuna-alueelle.

Ilmavuotoa voidaan epäillä, jos huurtuminen tai kylmyys keskittyy selvästi:

• yhteen ikkunan reunaan tai nurkkaan
• karmin ja seinän liittymään
• tiivisteiden läheisyyteen
• ikkunan alaosaan
• yksittäiseen ikkunaan muiden pysyessä kuivina

Lämpökuvauksella voidaan paikantaa kylmiä pintavyöhykkeitä ja mahdollisia ilmavuotokohtia. Lämpökuva ei kuitenkaan yksin vahvista vuodon syytä, vaan havaintoja voidaan joutua täydentämään ilmavirtausten, paine-erojen ja rakenteiden tutkimisella.

Mitä jatkuva kondenssi voi aiheuttaa?

Jos vettä tiivistyy pinnoille toistuvasti eikä se pääse kuivumaan, seurauksena voi olla:

• maalipintojen vaurioituminen
• puuosien turpoaminen tai lahovaurio
• saumojen ja tiivisteiden vaurioituminen
• mikrobikasvu ikkunanpielissä
• kosteuden pääsy seinärakenteeseen
• paikallisia sisäilman laatuun vaikuttavia vaurioita

Kondenssivesi kannattaa kuivata pinnoilta heti. Pelkkä veden pyyhkiminen ei kuitenkaan ratkaise jatkuvan huurtumisen taustalla olevaa syytä.

Mitä kannattaa tarkastaa ensimmäisenä?

Ikkunoiden huurtumista selvitettäessä tarkastetaan ensin, mille lasipinnalle kosteus muodostuu. Tämän jälkeen voidaan arvioida esimerkiksi:

• sisäilman suhteellista kosteutta ja lämpötilaa
• ilmanvaihdon toimintaa
• korvausilmareittien avoimuutta
• ikkunan tiivisteiden kuntoa
• puitteiden lukitusta ja säätöjä
• ikkunan välitilan tuuletusta
• rakennuksen painesuhteita
• ikkunan ja seinärakenteen liittymiä
• pintalämpötiloja ja mahdollisia ilmavuotoja

ORDOLin tutkimus- ja kartoituspalveluilla voidaan selvittää kondenssin taustalla olevia rakennusteknisiä tekijöitä, kuten kylmiä pintalämpötiloja, ilmavuotoepäilyjä ja rakenteiden kosteusteknistä toimintaa.

Aiheeseen liittyvät palvelut

• Tutkimus- ja kartoituspalvelut – pintalämpötilojen, ilmavuotoepäilyjen ja mahdollisten kosteuspoikkeamien tutkiminen.
• Tekninen isännöinti – kiinteistön ilmanvaihdon, ikkunoiden ja muiden teknisten korjaustarpeiden suunnitelmallinen hallinta.
• Rakennustöiden valvonta – ikkuna- ja tiivistyskorjausten tekninen laadunvalvonta ja dokumentointi.

ORDOL alueellasi

• ORDOL Tampere – rakennusalan asiantuntijapalvelut Tampereella ja Pirkanmaalla.
• ORDOL Lahti – rakennusalan asiantuntijapalvelut Lahdessa ja Päijät-Hämeessä.

Lähteet ja lisätietoa

• Rakennusten kosteustekninen toimivuus – ympäristöministeriön ohje – tietoa rakennuksen kosteuslähteistä, kondenssista, ilmanpitävyydestä ja vaipparakenteiden kosteusteknisestä toiminnasta.
• Matalaenergiarakenteiden toimivuus – ympäristöministeriö – tutkimustietoa energiatehokkaiden ikkunoiden ulkopinnan kondenssista ja siihen vaikuttavista tekijöistä.
• Miksi ikkuna huurtuu? – Pihla – käytännön tietoa sisäpinnan, puitteiden välisen tilan ja ulkopinnan huurtumisen erilaisista syistä.
• Miksi kodin ikkunat huurtuvat pakkasella? – Sustera – ohjeita huurtumiskohdan tunnistamiseen sekä ilmanvaihdon ja painesuhteiden arviointiin.

‍