Miksi Suomessa siirryttiin riskirakenteisiin 1960–1980-luvuilla?
Kun Suomessa puhutaan:
- valesokkeleista
- tasakatoista
- puutteellisista höyrynsuluista
- maanvastaisista rakenteista
- mineraalivillojen kosteusongelmista
moni ajattelee, että kyse oli huonosta rakentamisesta.
Todellisuudessa tilanne on huomattavasti monimutkaisempi.
Suurin osa nykyisin tunnetuista riskirakenteista syntyi aikana, jolloin suomalainen rakentaminen muuttui nopeammin kuin koskaan aikaisemmin.
Suomi kaupungistui nopeasti
1960–1980-luvuilla Suomi muuttui voimakkaasti:
- maatalousyhteiskunnasta kaupunkivaltioksi
- puutalorakentamisesta elementtirakentamiseen
- hitaasta käsityöstä teolliseen rakentamiseen
Rakennuksia tarvittiin nopeasti:
- lähiöihin
- kouluihin
- päiväkoteihin
- kerrostaloihin
- julkisiin rakennuksiin
Rakentamisen määrä kasvoi valtavasti lyhyessä ajassa.
Samalla syntyi paine:
- nopeuttaa rakentamista
- pienentää kustannuksia
- kehittää uusia rakenneratkaisuja
- parantaa energiatehokkuutta
Ja juuri tässä vaiheessa alkoi syntyä rakenteita, joiden pitkäaikaista kosteusteknistä toimintaa ei vielä täysin tunnettu.
Vanhat rakennukset olivat usein “vuotavia”
Ennen 1960-lukua rakennukset olivat:
- heikommin eristettyjä
- ilmavuotavia
- luonnollisesti tuulettuvia
Rakennukset eivät olleet energiatehokkaita, mutta niissä oli yksi merkittävä ominaisuus:
ne myös kuivuivat tehokkaasti.
Kosteus pääsi:
- poistumaan rakenteista
- tuulettumaan ulos
- haihtumaan luonnollisesti
Kun rakennuksia alettiin tiivistää:
- kosteuden käyttäytyminen muuttui täysin.
Energiatehokkuus muutti rakentamisen
1970-luvun energiakriisi vaikutti voimakkaasti myös Suomeen.
Rakennuksista haluttiin:
- lämpimämpiä
- tiiviimpiä
- energiatehokkaampia
Tämän seurauksena alettiin käyttää:
- paksumpia eristeitä
- höyrynsulkuja
- tiiviitä rakenneratkaisuja
- uusia levymateriaaleja
- mineraalivilloja laajassa mittakaavassa
Ongelma oli, että rakennusfysiikkaa ei vielä täysin ymmärretty nykyisellä tasolla.
Rakenteiden kosteustekninen toiminta muuttui nopeasti:
mutta suunnitteluosaaminen ei kehittynyt samaa tahtia.
Rakenteet toimivat teoriassa mutta eivät aina käytännössä
Monet riskirakenteet eivät olleet alun perin “virheitä”.
Ne suunniteltiin:
- aikansa tiedon mukaan
- aikansa määräysten mukaan
- usein täysin loogisiksi ratkaisuiksi
Esimerkiksi valesokkelissa tavoitteena oli:
- madaltaa rakennuksen ulkonäköä
- helpottaa sisäänkäyntejä
- suojata puurakenteita
Tasakatoissa taas tavoiteltiin:
- modernia arkkitehtuuria
- nopeaa rakentamista
- uusia kaupunkimaisia muotoja
Ongelmat syntyivät usein vasta vuosien aikana:
- Suomen ilmasto
- kosteusrasitus
- jäätyminen
- ilmavuodot
- puutteellinen kuivuminen
paljastivat rakenteiden heikkoudet.
Työmaiden olosuhteet olivat erilaiset kuin nykyään
Nykyään puhutaan paljon:
- kosteudenhallinnasta
- sääsuojauksesta
- kuivaketjuista
- olosuhdeseurannasta
1960–1980-luvuilla tällaisia käytäntöjä ei ollut nykyisessä muodossa.
Rakenteet saattoivat:
- kastua työmaalla
- jäädä kosteiksi pitkäksi aikaa
- peittyä ennen kuivumista
Ja koska monet uudet materiaalit olivat aiempaa tiiviimpiä:
kosteus jäi rakenteisiin huomattavasti helpommin.
Rakennusfysiikan ymmärrys kehittyi vähitellen
Vasta myöhemmin alettiin ymmärtää esimerkiksi:
- ilmavuotojen merkitys
- höyrynsulkujen jatkuvuus
- kylmäsiltojen vaikutus
- rakenteiden kuivumiskyky
- paine-erojen vaikutukset
- sisäilman ja rakenteiden yhteys
Monet nykyiset RT-ohjeet, kosteudenhallintamallit ja rakennusfysikaaliset suunnitteluperiaatteet ovat syntyneet juuri näiden ongelmien seurauksena.
Käytännössä suuri osa suomalaisesta rakennusfysiikan osaamisesta on kehittynyt aiempien ongelmien kautta.
Kaikki vanhat rakennukset eivät ole ongelmarakennuksia
Tämä on tärkeä ymmärtää.
Vaikka rakennuksessa olisi:
- valesokkeli
- tasakatto
- vanha höyrynsulku
- riskirakenne
se ei automaattisesti tarkoita vauriota.
Rakennuksen toimintaan vaikuttavat:
- toteutuksen laatu
- käyttöolosuhteet
- ilmanvaihto
- huolto
- korjaukset
- kosteusrasitus
- ilmatiiveys
Sama rakenne voi toimia yhdessä rakennuksessa hyvin ja toisessa erittäin huonosti.
Miksi nämä rakenteet ovat edelleen tärkeä aihe?
Koska Suomessa on edelleen valtava määrä rakennuksia tältä aikakaudelta.
Monet:
- koulut
- päiväkodit
- rivitalot
- kerrostalot
- omakotitalot
on rakennettu juuri silloin, kun nämä rakenneratkaisut olivat yleisiä.
Siksi:
- kuntotutkimukset
- sisäilmaselvitykset
- kosteusmittaukset
- korjaussuunnittelu
liittyvät edelleen usein juuri näihin rakenteisiin.
Yhteenveto
Suomen tunnetuimmat riskirakenteet syntyivät aikana, jolloin rakentaminen muuttui nopeammin kuin koskaan aikaisemmin.
Taustalla olivat:
- kaupungistuminen
- energiatehokkuus
- uudet materiaalit
- teollinen rakentaminen
- rakennusfysiikan keskeneräinen ymmärrys
Monet rakenteet olivat aikansa näkökulmasta täysin loogisia ratkaisuja, mutta Suomen ilmasto ja pitkäaikainen kosteusrasitus paljastivat niiden heikkoudet vasta vuosikymmenten aikana.
Siksi vanhojen rakennusten tutkiminen vaatii nykyään:
- rakennusfysikaalista ymmärrystä
- aikakauden rakennustapojen tuntemusta
- rakenteiden toiminnan kokonaisvaltaista arviointia
