Miksi vanhan kylpyhuoneen laatoitus ei aina kerro rakenteiden kuntoa?

Vanha kylpyhuone voi näyttää siistiltä ja hyväkuntoiselta, vaikka pintojen alla olevien rakenteiden kosteusteknisestä toiminnasta ei olisi varmuutta. Ehjät laatat ja siistit saumat kertovat ensisijaisesti pintojen kunnosta, eivät vedeneristyksen tai rakenteiden kunnosta.

Pelkkä kylpyhuoneen ulkonäkö ei siksi riitä osoittamaan, että märkätila toimii kosteusteknisesti oikein.

Laatoitus ei ole varsinainen vedeneristys

Keraamiset laatat kestävät hyvin vettä, mutta laattojen väliset saumat ja rakenteiden liittymät eivät muodosta täysin vesitiivistä pintaa. Kosteutta voi kulkeutua laatoituksen ja kiinnityslaastin läpi vedeneristeen pinnalle.

Rakenteiden suojaaminen perustuu laatoituksen alla olevaan yhtenäiseen vedeneristykseen sekä sen tiiviisiin liitoksiin, läpivienteihin ja lattiakaivoon. Vaikka laatoitus näyttäisi ehjältä, sen alla olevan vedeneristyksen kuntoa ei yleensä voida varmistaa pintapuolisesti.

Vanhoissa kylpyhuoneissa on erilaisia rakenneratkaisuja

Eri vuosikymmeninä rakennetuissa kylpyhuoneissa on käytetty erilaisia kosteudeneristys- ja vedeneristysratkaisuja. Rakenteissa voi olla esimerkiksi:

• bitumisivelyyn perustuva kosteudeneristys
• vedeneristeenä toimiva muovimatto laatoituksen alla
• alkuperäinen muovimatto pintamateriaalina
• osittainen tai vain roiskealueelle tehty kosteudeneristys
• eri-ikäisiä rakenne- ja vedeneristyskerroksia
• myöhemmin uusittu laatoitus vanhojen rakenteiden päällä

Vanha bitumisively tai muovimattoratkaisu ei yksin tarkoita, että rakenteessa olisi kosteusvaurio. Olennaista on ratkaisun kunto, toteutustapa, liitosten tiiviys ja rakenteen kyky kuivua.

Erityisen epävarma tilanne syntyy, jos kylpyhuonetta on korjattu vain osittain eikä käytetyistä materiaaleista tai työmenetelmistä ole dokumentaatiota.

Vaurio voi jäädä piiloon laatoituksen alle

Vedeneristyksen vaurio tai puutteellinen liitos ei välttämättä näy heti kylpyhuoneen pinnoissa. Vettä voi siirtyä vähitellen vedeneristyksen alapuolisiin rakenteisiin, jolloin vaurio kehittyy pintojen alla.

Laatat voivat pysyä kiinni ja saumat näyttää ehjiltä vielä siinäkin vaiheessa, kun rakenteessa esiintyy poikkeavaa kosteutta. Toisaalta pintojen kuluminen tai saumojen tummuminen ei yksin todista rakenteen vaurioituneen.

Vanhan kylpyhuoneen tyypilliset riskikohdat

Kosteusteknisesti tärkeimpiä tarkastettavia kohtia ovat:

• lattiakaivo ja sen liittyminen vedeneristykseen
• seinän ja lattian väliset liittymät
• nurkat ja vedeneristyksen saumat
• putki- ja muut läpiviennit
• kynnyksen vedeneristys ja liittyminen viereisiin tiloihin
• suihkun roiskevesialue
• seinärakenteiden alaosat
• mahdolliset vanhojen ja uusien vedeneristysten liitoskohdat

Näissä kohdissa vedeneristyksen jatkuvuus voi rikkoutua tai vesi voi päästä rakenteisiin epätiiviin liitoksen kautta.

Mitä pintojen perusteella voidaan havaita?

Kylpyhuoneen pintapuolisessa tarkastuksessa voidaan havaita esimerkiksi:

• halkeilleita tai irronneita laattoja
• kopolta kuulostavia laatoituksia
• saumojen tai silikonien vaurioita
• lattiakaivon näkyviä puutteita
• puutteellisia lattiakallistuksia
• kosteuteen viittaavia värimuutoksia
• poikkeavaa tai jatkuvaa hajua

Nämä havainnot voivat antaa aiheen tarkemmille selvityksille, mutta niiden perusteella ei yksin voida vahvistaa tai sulkea pois rakenteiden kosteusvauriota.

Miten vanhan kylpyhuoneen kuntoa voidaan selvittää?

Kunnon arviointi aloitetaan kylpyhuoneen iän, korjaushistorian ja käytettyjen rakenneratkaisujen selvittämisellä. Tämän jälkeen tarkastetaan pinnat, lattiakaivo, läpiviennit, liittymät ja muut kosteustekniset riskikohdat.

Pintakosteuden tunnistimella voidaan kartoittaa mahdollisia poikkeamia, mutta pintakosteuskartoitus ei suoraan mittaa rakenteiden sisällä olevaa kosteutta eikä osoita vedeneristyksen tiiviyttä. Tarkempi selvitys voi edellyttää rakennekosteusmittauksia, rakenneavauksia tai materiaalinäytteitä.

ORDOLin tutkimus- ja kartoituspalveluilla voidaan arvioida märkätilän kosteusteknistä kuntoa ja määrittää mahdollisten jatkotutkimusten tarve.

Jos kylpyhuone päätetään uusia, kriittiset työvaiheet voidaan tarkastaa märkätilävalvonnalla ennen rakenteiden peittämistä.

Aiheeseen liittyvät palvelut

• Tutkimus- ja kartoituspalvelut – märkätilän kunnon, kosteusteknisten riskien ja mahdollisten vaurioiden selvittäminen.
• Märkätilävalvonta – kylpyhuoneremontin rakenteiden, vedeneristyksen, lattiakaivon ja muiden kriittisten työvaiheiden tarkastus.
• Rakennustöiden valvonta – korjaustöiden toteutuksen, laadun ja suunnitelmien mukaisuuden valvonta.

ORDOL alueellasi

• ORDOL Tampere – rakennusalan asiantuntijapalvelut Tampereella ja Pirkanmaalla.
• ORDOL Lahti – rakennusalan asiantuntijapalvelut Lahdessa ja Päijät-Hämeessä.

‍

Lähteet ja lisätietoa

• Ympäristöministeriön asetus rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta 782/2017 – märkätilöjen vedeneristystä, rakenteita, liittymiä ja lattiakaivoja koskevat vaatimukset.
• Rakennusten kosteustekninen toimivuus – ympäristöministeriön ohje – käytännön ohjeita märkätilöjen vedeneristyksestä, rakenneratkaisuista ja korjaamisesta.
• Rakennuksen kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus – ympäristöministeriö – ohjeita kosteusvaurioiden tutkimiseen, tutkimusmenetelmien valintaan ja havaintojen arviointiin.

‍

‍