Miten lämpökuvaus auttaa kosteus- ja rakennusteknisissä tutkimuksissa?

Lämpökuvaus on rakenteita rikkomaton tutkimusmenetelmä, jolla tarkastellaan rakennuksen pintalämpötiloja ja niiden välisiä eroja. Sen avulla voidaan paikantaa poikkeavia alueita ja kohdentaa tarkemmat tutkimukset oikeisiin rakenneosiin.

Lämpökuvaus ei mittaa rakenteen kosteutta eikä näe suoraan rakenteen sisään. Menetelmän hyöty perustuu siihen, että lämpötilapoikkeamat voivat paljastaa alueita, joiden rakennusfysikaalinen toiminta poikkeaa ympäröivistä rakenteista.

Mitä lämpökuvaus kertoo rakenteesta?

Lämpökamera mittaa pinnasta lähtevää lämpösäteilyä ja muodostaa sen perusteella kuvan pintalämpötilojen jakaumasta. Poikkeava pintalämpötila voi liittyä esimerkiksi:

• rakenteen ilmavuotoon
• kylmäsiltaan
• puutteelliseen tai siirtyneeseen lämmöneristykseen
• kosteuden haihtumiseen
• materiaalien erilaisiin lämmönjohtavuuksiin
• rakenteen sisällä kulkevaan putkeen
• lattialämmityksen toimintaan
• ilmanvaihdon aiheuttamaan ilmavirtaukseen
• rakenteen tai liitoskohdan poikkeavaan toimintaan

Sama lämpötilapoikkeama voi syntyä useasta eri syystä. Siksi lämpökuvan tulkinta edellyttää tietoa rakennuksen rakenteista, käyttöolosuhteista ja tutkimushetken tilanteesta.

Miten kosteus voi näkyä lämpökuvassa?

Kosteus voi muuttaa materiaalin lämmönjohtavuutta ja lämmönvarauskykyä. Lisäksi kosteuden haihtuminen voi jäähdyttää pintaa. Tämän vuoksi kostea alue saattaa näkyä lämpökuvassa ympäröivää rakennetta kylmempänä tai joissakin tilanteissa lämpimämpänä.

Lämpötilapoikkeaman muodostumiseen vaikuttavat esimerkiksi:

• kosteuden määrä ja sijainti
• materiaalin ominaisuudet
• rakenteen lämpötila
• kosteuden haihtuminen
• lämmitys ja ilmanvaihto
• sisä- ja ulkoilman olosuhteet
• rakenteen kuivumissuunta

Lämpökuva ei osoita, kummalla puolella vedeneristystä kosteus sijaitsee, kuinka paljon kosteutta rakenteessa on tai onko rakenteeseen muodostunut mikrobivaurio.

Lämpökuvauksella kohdennetaan tarkemmat tutkimukset

Lämpökuvauksen tärkeimpiä hyötyjä on mahdollisten tutkimusalueiden rajaaminen. Laajan lattia-, seinä- tai kattopinnan lämpötilajakauma voidaan tarkastaa ilman rakenteiden avaamista.

Havaitun poikkeaman perusteella alueelle voidaan kohdentaa esimerkiksi:

• pintakosteuskartoitus
• rakenteen suhteellisen kosteuden mittaus
• rakenneavaus
• materiaalinäytteenotto
• ilmavuodon paikantaminen
• paine-eromittaus
• rakenteen tiiviyden tarkastelu

Tämä voi vähentää tarpeettomien rakenneavausten määrää. Menetelmä ei kuitenkaan poista avausten tai muiden mittausten tarvetta, jos vaurion syy ja laajuus pitää varmistaa.

Ilmavuotojen ja kylmäsiltojen tutkiminen

Rakenteen epätiiviyskohdasta virtaava ulkoilma voi jäähdyttää sisäpintaa ja muodostaa lämpökuvaan ilmavuodolle tyypillisen kuvion.

Ilmavuotoja voidaan havaita esimerkiksi:

• ikkunoiden ja ovien liittymissä
• ulkoseinän ja alapohjan liitoksissa
• ulkoseinän ja yläpohjan liittymissä
• höyrynsulun saumoissa
• putki- ja johtoläpivienneissä
• elementtien ja muiden rakennusosien saumoissa

Lämpökuvaus ei mittaa ilmavuodon määrää eikä yksin osoita ilman virtaussuuntaa. Havaintoa voidaan täydentää rakennuksen alipaineistamisella, merkkisavulla, paine-eromittauksilla tai merkkiainekokeella.

Kylmäsillan aiheuttama lämpötilapoikkeama puolestaan voi liittyä rakenteen geometriaan, materiaalien erilaisiin lämmönjohtavuuksiin tai eristyksen epäjatkuvuuteen. Kaikki lämpökuvassa näkyvät kylmät alueet eivät siten ole toteutuspuutteita.

Lämmöneristyksen ja talotekniikan tarkastaminen

Lämpökuvauksella voidaan paikantaa alueita, joissa lämmöneristys saattaa olla puutteellinen, painunut tai siirtynyt. Menetelmä voi auttaa myös taloteknisten järjestelmien tutkimisessa.

Lämpökuvauksella voidaan joissakin tilanteissa tarkastella:

• lattialämmityksen lämpötilajakaumaa
• lämmitysputkien sijaintia
• pattereiden toimintaa
• rakenteiden epätasaista lämpenemistä
• ilmanvaihdon vaikutusta pintalämpötiloihin
• mahdollisen putkivuodon sijaintia

Havainto ei yleensä vielä kerro poikkeaman tarkkaa aiheuttajaa. Esimerkiksi lämpimänä näkyvä alue voi johtua sekä rakenteessa kulkevasta putkesta että kosteuden tai materiaalien erilaisesta lämpökäyttäytymisestä.

Lämpökuvaus rakennustöiden laadunvarmistuksessa

Uudis- ja korjausrakentamisessa lämpökuvausta voidaan käyttää rakennuksen vaipan, eristystöiden ja liitoskohtien laadunvarmistukseen.

Tutkimuksella voidaan tarkastella esimerkiksi:

• eristeiden jatkuvuutta
• ikkuna- ja oviliitoksia
• höyrynsulun ja ilmansulun epätiiviyskohtia
• elementtisaumoja
• korjattujen rakenteiden lämpöteknistä toimintaa
• lattialämmityksen toimintaa ennen rakenteiden käyttöönottoa

Lämpökuvauksen perusteella havaittujen poikkeamien merkitys arvioidaan suhteessa suunnitelmiin, rakennetyyppiin ja käytettyihin materiaaleihin. ORDOL voi käyttää lämpökuvausta osana rakennustöiden valvontaa, kun menetelmä soveltuu toteutuksen tekniseen laadunvarmistukseen.

Millaiset olosuhteet lämpökuvaus edellyttää?

Rakennuksen vaipan lämpökuvaus tehdään yleensä lämmityskaudella, jolloin sisä- ja ulkoilman välillä on riittävä ja mahdollisimman vakaa lämpötilaero. Suomessa sopivin ajankohta on tavallisesti marraskuun ja huhtikuun välillä.

Tuloksiin vaikuttavat:

• sisä- ja ulkoilman lämpötila
• lämpötilojen pysyvyys ennen tutkimusta
• tuulen nopeus ja suunta
• auringon lämmittävä vaikutus
• rakennuksen ilmanvaihto
• sisä- ja ulkotilojen välinen paine-ero
• pintamateriaalien ominaisuudet ja heijastukset
• kalusteet, verhot ja muut ilmankiertoa estävät tekijät
• lämmitysjärjestelmän käyttötila

Kosteuteen liittyviä lämpötilapoikkeamia voidaan joissakin tilanteissa havaita myös lämmityskauden ulkopuolella. Luotettavuus riippuu kuitenkin siitä, syntyykö tutkittavan alueen ja vertailupintojen välille riittävä lämpötilaero.

Lämpökuvaus ei yksin vahvista kosteusvauriota

Lämpökuvauksen tuloksia arvioidaan yhdessä:

• kosteusmittausten
• rakennepiirustusten ja rakennetyyppien
• ilmanvaihdon ja painesuhteiden
• aistinvaraisten havaintojen
• tilojen käyttö- ja vahinkohistorian
• mahdollisten rakenneavausten
• rakennusfysikaalisen kokonaisarvion kanssa

Luotettavassa tutkimuksessa lämpökuvaus toimii havaintojen paikantamisen ja tutkimusten kohdentamisen välineenä. Varsinainen johtopäätös tehdään eri tutkimusmenetelmillä saadun kokonaiskuvan perusteella.

ORDOL käyttää lämpökuvausta osana tutkimus- ja kartoituspalveluja, kun se tukee kosteuden, ilmavuotojen tai muiden rakennusteknisten poikkeamien selvittämistä.

Aiheeseen liittyvät palvelut

• Tutkimus- ja kartoituspalvelut – lämpöteknisten poikkeamien paikantaminen sekä havaintojen tarkentaminen kosteusmittauksilla ja muilla tutkimusmenetelmillä.
• Rakennustöiden valvonta – rakennuksen vaipan, eristystöiden ja liitoskohtien tekninen laadunvarmistus.
• Tekninen isännöinti – kiinteistön tutkimustarpeiden, teknisen kunnon ja korjaustoimenpiteiden pitkäjänteinen hallinta.

ORDOL alueellasi

• ORDOL Tampere – rakennusalan asiantuntijapalvelut Tampereella ja Pirkanmaalla.
• ORDOL Lahti – rakennusalan asiantuntijapalvelut Lahdessa ja Päijät-Hämeessä.
• ORDOL Helsinki – rakennusalan asiantuntijapalvelut Helsingissä ja Uudellamaalla.

Lähteet ja lisätietoa

• RT 14-11239 Rakennuksen lämpökuvaus – rakennusten lämpökuvauksen suunnittelua, olosuhteita, toteutusta ja raportointia käsittelevä ohjekortti.
• Rakennusten kosteustekninen toimivuus – ympäristöministeriön ohje – tietoa rakennusten kosteusteknisestä toiminnasta, ilmavuodoista, painesuhteista ja tutkimustarpeista.
• Rakennuksen kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus – ympäristöministeriö – ohjeita tutkimuskokonaisuuden suunnitteluun, tutkimusmenetelmien valintaan ja havaintojen arviointiin.
• RT 103333 Betonin suhteellisen kosteuden mittaus – rakenteiden suhteellisen kosteuden mittaamista ja mittaustulosten luotettavuuden arviointia käsittelevä ohjekortti.

‍