Mitä lämpökuvauksella voidaan havaita rakennuksessa?

Lämpökuvaus on rakenteita rikkomaton tutkimusmenetelmä, jossa lämpökameralla tarkastellaan pintojen lämpötiloja ja niiden välisiä eroja. Menetelmällä voidaan paikantaa rakennuksesta alueita, joiden lämpötekninen toiminta poikkeaa ympäröivistä rakenteista.

Lämpökamera ei kuitenkaan näe suoraan rakenteen sisään. Se näyttää pintalämpötilojen jakauman, jonka perusteella voidaan muodostaa arvio mahdollisen poikkeaman syystä ja tarvittavista jatkotutkimuksista.

Mitä lämpökamera mittaa?

Lämpökamera mittaa pinnasta lähtevää lämpösäteilyä ja muodostaa sen perusteella kuvan pintalämpötilojen jakaumasta. Kuvassa näkyvät lämpötilaerot voivat johtua rakenteesta, ilmavirtauksista, materiaaleista, lämmityksestä, kosteudesta tai kuvausolosuhteista.

Tämän vuoksi yksittäistä lämpökuvaa ei voida tulkita luotettavasti ilman tietoa esimerkiksi rakennetyypistä, sisä- ja ulkolämpötilasta, ilmanvaihdosta, rakennuksen painesuhteista ja kuvausta edeltäneistä sääolosuhteista.

Ilmavuodot ja rakenteiden epätiiviyskohdat

Rakenteen epätiiviyskohdasta sisään virtaava kylmä ulkoilma voi jäähdyttää sisäpintaa ja muodostaa lämpökuvaan ympäristöstä poikkeavan kuvion.

Ilmavuotoja esiintyy usein:

• ikkunoiden ja ovien liittymissä
• ulkoseinän ja alapohjan liitoksissa
• ulkoseinän ja yläpohjan liitoksissa
• höyrynsulun saumoissa
• putki- ja johtoläpivienneissä
• elementtien ja rakennusosien liittymissä

Lämpökuvaus ei yksin osoita ilman virtaussuuntaa tai vuotavan ilman määrää. Tarkempi ilmatiiveyden selvittäminen voi edellyttää paine-eron mittaamista, rakennuksen alipaineistamista, merkkisavua tai merkkiainekoetta.

Puutteet lämmöneristyksessä

Tavanomaisesta poikkeava pintalämpötila voi viitata siihen, että lämmöneristys on puutteellinen, painunut, siirtynyt tai jäänyt kokonaan asentamatta.

Lämpökuvauksella voidaan paikantaa esimerkiksi:

• eristekerroksen epäjatkuvuuksia
• puutteellisesti eristettyjä liitoskohtia
• yläpohjan eristepuutteita
• elementtisaumojen lämpöteknisiä poikkeamia
• ikkunoiden ja ovien ympärillä olevia eristyspuutteita

Lämpötilapoikkeaman perusteella ei silti voida suoraan päätellä eristeen materiaalia, paksuutta tai vaurion tarkkaa laajuutta. Havainnon syy voidaan joutua varmistamaan rakenneavauksella tai muulla tutkimusmenetelmällä.

Kylmäsillat

Kylmäsilta on rakennuksen kohta, jossa lämpöä siirtyy ympäröiviä rakenteita enemmän. Kylmäsiltoja muodostuu esimerkiksi kantavien rakenteiden, betonilaattojen, teräsosien ja rakennusosien liittymien kohdalle.

Lämpökuvauksella voidaan havaita kylmäsillan aiheuttama tavallista matalampi sisäpinnan lämpötila. Jos pintalämpötila laskee riittävästi, pinnalle voi tiivistyä kosteutta tai siihen voi muodostua mikrobikasvulle suotuisat olosuhteet.

Kaikki lämpökuvassa näkyvät kylmemmät alueet eivät ole rakennuspuutteita. Osa lämpötilaeroista johtuu rakenteen suunnitellusta muodosta ja materiaalien erilaisesta lämmönjohtavuudesta.

Kosteusvaurioepäilyt

Kosteus voi joissakin tilanteissa vaikuttaa materiaalin lämmönjohtavuuteen ja pinnan lämpötilaan. Lisäksi kosteuden haihtuminen voi jäähdyttää pintaa. Tämän vuoksi kastunut alue saattaa näkyä lämpökuvassa ympäristöstään poikkeavana.

Lämpökuvaus ei kuitenkaan ole varsinainen kosteusmittaus. Samankaltainen lämpötilapoikkeama voi johtua esimerkiksi:

• ilmavuodosta
• eristepuutteesta
• kylmäsillasta
• lämmitysputkesta
• ilmanvaihdosta
• auringon säteilystä
• materiaalien erilaisista pintaominaisuuksista

Lämpökuvauksella havaittu kosteusvaurioepäily tulee varmistaa kosteusmittauksilla, rakenneavauksilla tai muilla kohteeseen soveltuvilla tutkimuksilla.

Lämmitys- ja taloteknisten järjestelmien toiminta

Lämpökuvauksella voidaan tarkastella myös rakennuksen lämmitysjärjestelmien toimintaa. Menetelmällä voidaan joissakin tilanteissa havaita esimerkiksi:

• lattialämmitysputkien tai -kaapeleiden sijainti
• epätasaisesti lämpeneviä lattia-alueita
• pattereiden ja lämmitysverkoston lämpötilaeroja
• rakenteiden sisällä kulkevia lämpimiä putkia
• lämmitysjärjestelmän toiminnan poikkeamia

Havaintojen tulkinnassa on huomioitava järjestelmän käyttötila, säätö, veden lämpötila ja kuvaushetkeä edeltänyt toiminta.

Kuvausolosuhteet vaikuttavat tuloksiin

Rakennuksen vaipan lämpökuvaus tehdään yleensä lämmityskaudella, jolloin sisä- ja ulkoilman välillä on riittävä lämpötilaero. Suomessa otollisin ajankohta on tavallisesti marraskuun ja huhtikuun välillä.

Luotettavan lämpökuvauksen aikana tulee huomioida:

• sisä- ja ulkoilman lämpötilaero
• lämpötilojen pysyvyys ennen kuvausta
• tuulen nopeus ja suunta
• rakennuksen ilmanvaihto ja painesuhteet
• auringon lämmittämä vaikutus rakenteisiin
• pintamateriaalien emissiivisyys ja heijastukset
• kalusteiden ja verhojen vaikutus pintalämpötiloihin
• rakennuksen lämmitysjärjestelmän toiminta

Voimakas tuuli, auringonpaiste tai nopeasti muuttuva ulkolämpötila voi vaikeuttaa tulosten tulkintaa.

Lämpökuvaus on osa rakennusteknistä tutkimusta

Lämpökuvauksen vahvuus on poikkeavien alueiden nopea paikantaminen ilman rakenteiden avaamista. Menetelmä soveltuu tutkimusten suuntaamiseen, uudis- ja korjausrakentamisen laadunvarmistukseen sekä vanhojen rakennusten kunnon arviointiin.

Lämpökuvauksella tehty havainto ei yleensä vielä kerro poikkeaman lopullista syytä. Tulokset tulee yhdistää rakennetyyppeihin, olosuhdetietoihin, aistinvaraisiin havaintoihin ja tarvittaessa muihin tutkimuksiin.

ORDOL käyttää lämpökuvausta osana tutkimus- ja kartoituspalveluja, kun menetelmä soveltuu tutkittavan poikkeaman paikantamiseen ja rakennusteknisen kokonaisuuden arviointiin.

Aiheeseen liittyvät palvelut

• Tutkimus- ja kartoituspalvelut – rakenteiden lämpöteknisten poikkeamien, ilmavuotoepäilyjen ja mahdollisten vaurioiden selvittäminen.
• Rakennustöiden valvonta – uudis- ja korjausrakentamisen tekninen laadunvarmistus ja työvaiheiden tarkastus.
• Tekninen isännöinti – kiinteistön teknisen kunnon, tutkimustarpeiden ja korjaustoimenpiteiden pitkäjänteinen hallinta.

ORDOL alueellasi

• ORDOL Tampere – rakennusalan asiantuntijapalvelut Tampereella ja Pirkanmaalla.
• ORDOL Lahti – rakennusalan asiantuntijapalvelut Lahdessa ja Päijät-Hämeessä.

Lähteet ja lisätietoa

• RT 14-11239 Rakennuksen lämpökuvaus – rakennusten lämpökuvauksen suunnittelua, olosuhteita, toteutusta ja raportointia käsittelevä ohjekortti.
• Rakenteellinen energiatehokkuus korjausrakentamisessa – ympäristöministeriö – tietoa rakennuksen vaipan lämpöteknisestä toiminnasta, ilmatiiveydestä ja korjausten suunnittelusta.
• Yläpohjan höyrynsulun epätiiviys – FISE – käytännön esimerkki lämpökuvauksella havaitusta ilmavuotokohdasta ja sen rakennusteknisestä merkityksestä.
• RT 14-11197 Rakenteiden ilmatiiveyden tarkastelu merkkiainekokein – lämpökuvausta täydentävää rakenteiden ilmatiiveyden tutkimista käsittelevä ohje.

‍