Valurautaviemäri voi näyttää ulospäin hyvältä vaikka olisi sisältä jo heikossa kunnossa
Monessa vanhassa kerrostalossa ja omakotitalossa alkuperäiset valurautaviemärit ovat edelleen käytössä. Putket voivat näyttää ulkopuolelta täysin ehjiltä, vaikka niiden sisäpinnalla olisi jo merkittävää korroosiota, kerrostumia tai rakenteellista heikkenemistä.
Tämä tekee viemärijärjestelmien kunnon arvioinnista vaikeaa ilman varsinaisia tutkimuksia.
Erityisesti vanhoissa rakennuksissa viemärien ongelmat kehittyvät yleensä hitaasti vuosikymmenten aikana, minkä vuoksi vauriot ehtivät usein pitkälle ennen kuin ne havaitaan.
Valurautaviemärit ovat pitkäikäisiä — mutta eivät ikuisia
RT-kortin mukaan valurautaviemäreiden tekninen käyttöikä on tyypillisesti noin 50 vuotta riippuen käyttöolosuhteista ja kuormituksesta.
Käyttöikään vaikuttavat erityisesti:
- viemärin käyttöaste
- jäteveden laatu
- ilmanvaihdon toimivuus
- putkien kallistukset
- kosteusrasitus
- sekä huollon ja puhdistuksen määrä.
Todellisuudessa osa viemäreistä voi kestää huomattavasti pidempään, kun taas joissakin rakennuksissa ongelmia syntyy selvästi aiemmin.
Suurin ongelma syntyy yleensä putken sisäpinnalla
Valurautaviemärin ulkopinta voi näyttää hyvältä samalla kun sisäpinnalla tapahtuu:
- korroosiota
- kerrostumien muodostumista
- materiaalin ohentumista
- ja virtauskapasiteetin heikkenemistä.
Erityisesti jätevesien sisältämä kosteus ja viemärikaasut voivat aiheuttaa pitkäaikaista syöpymistä.
RT-kortissa todetaan, että syövyttävä jätevesi voi kuluttaa viemäreitä nopeasti ja että huono tuuletus heikentää syövyttävien viemärikaasujen poistumista.
Viemäriongelmat näkyvät usein vasta myöhäisessä vaiheessa
Moni olettaa, että viemärin ongelmat näkyvät heti vuotona.
Todellisuudessa tyypillisiä ensimmäisiä merkkejä voivat olla:
- hitaasti vetävät viemärit
- toistuvat tukokset
- viemärihajut
- poikkeavat äänet
- tai rakenteisiin ilmestyvä kosteus.
Ongelmat voivat kuitenkin olla pitkään täysin piilossa rakenteiden sisällä.
Viemärikuvaus kertoo enemmän kuin pelkkä ikä
Yksi yleisimmistä virheistä on arvioida viemärin kuntoa pelkän rakennusvuoden perusteella.
Todellinen kunto selviää yleensä vasta:
- viemärikuvauksella
- kuntotutkimuksella
- tai rakenneavauksilla.
Kuvauksessa voidaan havaita esimerkiksi:
- sisäpuolinen korroosio
- halkeamat
- painumat
- väärät kaadot
- juurikasvustot
- tai tukkeutumat.
Monessa rakennuksessa viemärit voivat olla vielä käyttökelpoisia, vaikka ne olisivat teknisen käyttöiän loppupuolella.
Putkiremontin tarve ei aina tarkoita täydellistä romahtamista
Tämä on tärkeä ymmärtää.
Tekninen käyttöikä ei tarkoita hetkeä, jolloin viemäri “hajoaa”.
Kyse on enemmän siitä, että:
- vaurioriski alkaa kasvaa
- kunnossapito vaikeutuu
- ja vuotovahinkojen todennäköisyys lisääntyy.
Monessa taloyhtiössä viemäriremontti tehdäänkin hallitusti ennen varsinaisia suuria vahinkoja.
Vanhoissa korjauksissa voi olla yllättäviä ratkaisuja
Tutkimuksissa löytyy usein:
- osittain uusittuja viemärilinjoja
- eri materiaalien yhdistelmiä
- vanhoja korjausliitoksia
- tai puutteellisia asennuksia.
Tämä voi tehdä järjestelmän kokonaiskunnon arvioinnista haastavaa.
Erityisesti vuosikymmenten aikana tehdyt yksittäiset korjaukset eivät aina muodosta teknisesti yhtenäistä kokonaisuutta.
Viemäriremontissa pitäisi tarkastella koko rakennuksen tilannetta
Pelkkä putkien uusiminen ei aina ratkaise kaikkia ongelmia.
Samalla kannattaa arvioida:
- märkätilojen kunto
- ilmanvaihto
- käyttövesiputket
- rakenteiden kosteusrasitus
- sekä mahdolliset riskirakenteet.
Monessa vanhassa rakennuksessa ongelmat liittyvät useamman järjestelmän yhteisvaikutukseen.
Yhteenveto
Valurautaviemäri voi näyttää ulospäin hyvältä vielä silloinkin, kun sen sisäpinta on jo merkittävästi heikentynyt.
Siksi viemärien kuntoa ei pitäisi arvioida pelkän iän tai näkyvän ulkopinnan perusteella.
Todellinen kunto selviää yleensä vasta tutkimuksilla.
Erityisesti vanhoissa taloyhtiöissä viemärijärjestelmän kunnon seuranta on tärkeää, jotta korjaukset voidaan tehdä hallitusti ennen laajempia kosteus- ja vuotovaurioita.
